Suomeen matkustetaan usein suomalaisen ruokakulttuurin perässä, joka on ollut huimassa nousussa 2000-luvun alusta lähtien. Tässä raportissa puhutaan suomalaisesta ruoasta ja ruokakulttuurista.
Suomalainen ruokakulttuuri kumpuaa pohjoisen luonnon mauista, joka tuottaa ruokaelämyksiä. Osaksi ruokakulttuuri on saanut vaikutteita naapurimaista. Suomalaisten ruokavalio nojautuu laadukkaisiin raaka-aineisiin, joka on saattanut suomalaisen terveellisen syömisen maailman kärkeen. Yhä enemmän kansainväliset huippukokit kiinnostuvat suomalaisista raaka-aineista.
Suomalaisille luonto on lähellä, on hyvät mahdollisuudet marjastukseen, sienestykseen ja kalastukseen. Meidän ei tarvitse lähteä kauas löytääksemme hyviä raaka-aineita.
Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa, vaikka Suomessa kesä on todella lyhyt. Kasveilla on kiire kasvaa ja sadonkorjaajilla on kiire tehdä työnsä, pois talven alta. Kasvihuoneiden avulla voimme tuottaa vihanneksia ympäri vuoden. Tuotantoeläimet taas saavat talvisuojan lämmitetyistä navetoista.
Suomalaisessa ruoassa näkyy neljän vuodenajan maut; talven tummat maut kuten kellarin vahvistama sipulin maku ja perunan, porkkanan ja lantun kypsä maan aromi. Keväällä lautaselle ilmestyvät raparperi, sienet ja parsa. Kesällä koko Suomi hurahtaa uusiin perunoihin ja mansikoihin. Syksyllä metsät ovat pullollaan sieniä, marjoja ja lihavalikoimasta löytyy monenlaista riistaa.
Suomalaisten ruokavalio on monipuolinen ja terveellinen, teemme hyviä valintoja ja suosimme lähiruokaa. Suomessa erityisruokavaliot huomioidaan hyvin, mm. laktoosi-intoleranssista kärsivä löytää ruokakaupoista runsaasti itselleen sopivia vaihtoehtoja.
Yksi ulkomailla kadehdittu asia Suomessa on se, että meille tarjotaan päiväkodista toisen asteen koulutukseen ilmainen lämmin ruoka. Meille myös opetetaan kotitaloutta, jossa ruoanlaiton ohella opitaan muitakin arjen taitoja.
Nykyajan isoimmat trendit ruokakulttuurissa ovat luomu ja lähiruoka, Suomesta sitä löytyy paljon. Ajatus kestävästä ruokavaliosta tuo luomu- ja lähiruokaan lisää eettisiä ja ekologisia näkökulmia.
Itä-Suomen ruokaperinteitä ovat leivät, karjalanpiirakka, limppu, rahka, sienet ja piirakat. Läntisiä ruokia taas ovat lihapullat ja kokonaiset paistit. Lännessä ruoka on makeampaa kuin Itä-Suomessa. Suomen jokaisessa maakunnassa on omat perinnereseptinsä esim. ahvenanmaalainen pannukakku.
Monien mielestä pohjoismaiden ruokakulttuurit eivät erotu toisistaan, meillä kaikilla on neljä vuodenaikaa, paljon luontoa ja samanlaisia valmistusmenetelmiä. Eroja kuitenkin on, Suomessa ruoka on usein vähemmän maustettua ja yksinkertaisempaa.
Uudessa suomalaisessa muotoilussa sekä ruokakulttuurissa
suunnannäyttäjät ovat innovatiivisia ja kansainvälisiä.
Taustalla vaikuttavat trendit ovat samat: ympäristöystävällisyys,
eettisyys ja käsityön arvostuksen kasvu.
Kansainvälisen tason keittiömestarit vievät
suomalaista ruokaa maailmalle ja ohjaavat
maailman kulinaristit pöytiimme. Vuosituhannen vaihteessa alkoi suomalaisten kokkien
ja ruoan nousukausi. Alan ammattilaiset ovat perustaneet
menestyviä ravintoloita. Helsinki hellii herkuttelijoita
laajimmalla tarjonnalla, mutta huippuosaamista löytyy eri
puolilta Suomea.
Suomalainen juomavesi on puhdasta ja raikasta. Reilusti yli puolet käyttövedestämme on pohjavettä. Arkiruokajuomana toimii usein maito, myös aikuisilla.
